40 % ruoan hinnasta on Suomessa veroja

Yli 40 % ruoan hinnasta on Suomessa erilaisia veroja.* Esimerkiksi ruoan arvonlisäveroprosentti (14 %) on Suomessa lähes kolminkertainen EU15-maiden keskiarvoon (5,0 %) verrattuna.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron kehitys on Suomessa ollut viime vuosina poukkoilevaa. Tammikuussa 2013 elintarvikkeiden ALV nousi jo 14 %:iin. Pari vuotta sitten (1.7.2010) arvonlisäveroa nostettiin 13 %, kun sitä alle vuotta aiemmin (1.10.2009) oli ensin laskettu 17 %:sta 12 %:iin.

Vuoden 2009 elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen laski vastaavasti elintarvikkeiden hintoja ja kaikkien kansalaisten elinkustannuksia. Lisäksi se paransi koko kotimaisen elintarvikeketjun kilpailukykyä. Enemmistö suomalaisista suhtautui ruoan arvonlisäveron alennukseen erittäin myönteisesti ja tuki hallituksen päätöstä.

Ruoan verotusta kevennettävä

Ruoan arvonlisävero on laskettava lähemmäs eurooppalaista keskitasoa. Ruoka on välttämättömyyshyödyke, josta kuluttajan on vaikea tinkiä. Pienituloisilla menee suhteellisesti enemmän (noin 15,8 %) rahaa ruokaan kuin suomalaisilla keskimäärin (noin 12,5 %). Ruoan ALV:n lasku lisäisi kuluttajien ostovoimaa ja tukisi kotimarkkinoiden kehitystä. Jo prosentin lasku ruoan arvonlisäverossa lisäisi kuluttajien ostovoimaa 120 miljoonalla eurolla vuodessa. Ruoan ALV:n lisäksi myös valmisteverot painavat kotimaisen ruokaketjun kilpailukykyä.

Päivittäistavarakauppa ry katsoo, että elintarvikkeiden arvonlisävero tulee saada lähemmäs eurooppalaista tasoa, alle 10 prosenttiin. Uusia valmisteveroja ei tule säätää elintarvikkeille eikä nykyisiä korottaa.

* Elintarviketalouden rahavirroista ohjautuu veroihin noin 41 % arvoketjun eri vaiheissa. Näitä veroja ovat tuloverot ja henkilöstösivukulut, tuoteverot, yhteisoverot, ympäristö- ja energiaverot sekä muut verot. Lähde: Ernst & Youngin analyysi, MTT: Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011 ja 2013. Laskettu toimialojen vuoden 2011 rahavirroilla ja vuoden 2009 painoilla, sillä vuoden 2011 jakaumaa toimialottain ei saatavilla.