Ruoan korkea hinta Suomessa selittyy sääntelyllä ja verotuksella

Tiedote
29.6.2010

Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin hintavertailu kertoo elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien maksavan Suomessa viidenneksen (indeksi 120) enemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja olevan EU:n jäsenmaista kolmanneksi ja Euroopan maista viidenneksi kalleinta.

Tulos vastaa aikaisempia vertailuja. Hintavertailut on toteutettu kuluttajahinnoin, eikä Suomen arvonlisäveron viiden prosenttiyksikön alennus 1.10.2009 näy vielä tuloksissa kuin kolmen kuukauden osalta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA selvitti Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta elintarvikkeiden hintatasoa ja elintarvikeketjun toimivuutta Suomessa eikä helmikuussa julkistetussa selvityksessä todennut siinä suuria puutteita. ETLA näki ruoan korkean hintatason Suomessa johtuvan maatalouden alhaisesta tuottavuudesta, korkeasta arvonlisäverosta, korkeista kuljetuskustannuksista ja kaupan sääntelystä.

Vertailussa naapurimaiden Ruotsin ja Tanskan elintarvikkeiden hintatasoihin näkyvät maiden erilaiset poliittiset ratkaisut. Tanskassa on EU-maiden korkein elintarvikkeiden arvonlisäverokanta 25 % ja huolimatta maatalouden tehotuotannosta elintarvikkeiden hintataso (indeksi 139) on EU-maiden korkein.

Ruotsin elintarvikkeiden alhaiseen hintaindeksiin (104) vaikuttaa tietysti eniten Ruotsin kruunun kurssi, mutta myös Ruotsin harjoittama elinkeino- ja veropolitiikka. Ruotsissa elintarvikkeiden arvonlisävero on 12 % ja Ruotsi on vähentänyt järjestelmällisesti kotimarkkinakaupan sääntelyä, alkaen vapaasta aukiolosta ja viimeksi sallimalla reseptivapaiden lääkkeiden myynnin vähittäiskaupassa 1.11.2009 alkaen. Ruotsissa ei myöskään ole kaupan rakentamista koskevaa sääntelyä vaan siellä luotetaan kuntiin ja niiden kaavoitukseen.

Suomea koskevasta kaupan ajankohtaisesta sääntelystä voidaan todeta, että ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain uusimista. Ministeriö esittää nykyisen kaupan suuryksikkörajan säilyttämistä eikä pane painoa valikoimien kolminkertaistumiselle EU-jäsenyyden aikana eikä kotimaisen ja ulkomaisen kilpailun tehostamiselle nostamalla suuryksikön rajaa 3 500 kerrosneliömetriin, kuten Päivittäistavarakauppa ry on jo vuosien ajan esittänyt.

Päivittäistavarakauppa toivoo, että tulevat hallituksen huomioisivat paremmin sääntelyn vaikutukset kilpailulle ja hintatasolle ja koordinoisivat tehokkaammin eri ministeriöiden työtä niin, että selvitetään sääntelyn kansantaloudelliset vaikutukset ja se, voidaanko sääntelyn tavoitteisiin päästä muilla tavoin.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Osmo Laine, Päivittäistavarakauppa ry, p. 0500 448 986