Mistä eri alkoholijuomia pitäisi saada ostaa – mielipiteet selvitetty, mutta niiden perusteista pitäisi puhua

Tiedote
16.6.2010

TNS Gallup Oy on päivittänyt vuosittaisen tutkimusraporttinsa aiheesta "mistä eri alkoholijuomia pitäisi saada ostaa" (Alkoholipoliittiset mielipiteet 4/2010). Raportin tulokset eivät juurikaan poikkea edellisen vuoden tuloksista.

Keskioluen haluaa pitää päivittäistavarakaupoissa 81% vastaajista, nelosolutta haluaisi sieltä ostaa hieman edellisvuotta useampi eli 40%. Viinit taas haluaisi päivittäistavarakauppaan 48% vastaajista, mutta väkevät alkoholijuomat vain 11%.

Mielipiteissä on suuria eroja eri väestöryhmissä. Miehistä nelosoluen haluaisi kauppoihin 45%, viinit 55% ja väkevät 15%. Nuorista aikuisista (25-34 -vuotiaat) 56% siirtäisi nelosoluen päivittäistavarakauppaan ja viinit 59%.

Kokoomuksen kannattajista haluaisi viinit päivittäistavarakauppaan 64%, mutta Keskustan kannattajista vain 37%.

TNS Gallup toteaa, että nelosoluen ja viinin vapauttamista kannattaneet mielipiteet olivat korkeimmillaan vuosina 1988 ja 1999, mutta ne ovat pysyneet viimeiset neljä vuotta lähes muuttumattomina. TNS Gallup toteaa, ettei tutkimus anna suoraan tietoa ihmisten asenteiden perusteista, mutta arvelee varauksellisen suhtautumisen johtuvan huolesta alkoholin kulutuksen terveydellisistä haittavaikutuksista ja alkoholimonopolin markkinalähtöisestä toiminnasta.

Näihin kahteen perusteeseen pitäisi Suomessa syventyä aiempaa perusteellisemmin.

Alkoholin kulutuksen terveydelliset haittavaikutukset

Peruspalveluministeri Paula Risikko halusi pari viikkoa sitten saada aikaan alkoholipoliittista keskustelua samalla, kun hän toi esille arvion maksasairauksien lisääntymisestä tulevina vuosina. Avaus oli ministeriölle tyypillinen tähdätessään sääntelyn tiukentamiseen elinkeinonvapauden ja kansalaisten oikeuksien kustannuksella. Näin ministeri kutsuu ministeriön alaisia laitoksia sekä ministeriön ja RAY:n rahoituksesta riippuvaisia raittius- ja terveysalan järjestöjä tuomitsemaan alkoholikäytön ja vaatimaan sääntelyyn tiukennuksia.

Ministeriö on johtanut terveyshaittojen korostamiseen perustuvaa tiedottamista mutta laiminlyönyt samalla kansalaisten alkoholinkäyttöä koskevan kokonaisvaltaisen valistuksen johtamisen ja koordinoinnin. Päivittäistavarakauppa pitää alkoholipolitiikkaan liittyvää terveyden edistämistä erittäin tärkeänä ja on valmis vaikuttamaan alkoholiasenteisiin valistuksen avulla. Kauppa on viime vuosina turhaan esittänyt viranomaisille valistuksen lisäämistä.

Alkoholimonopolin markkinalähtöinen toiminta

Alkoholimonopolin markkinalähtöinen toiminta on vastoin monopolin Suomen ja EU:n poikkeuslupaa. Alkoholimonopolin todellinen tehtävä tämän päivän Suomessa on maksimoida myyntinsä ja valtiolle tilittämänsä verotulot. Suomessa on ihmetelty Kreikan euron sääntöjen rikkomista, mutta Alkon on kuitenkin sallittu toimia tehtävänsä eli saatavuuden rajoittamisen vastaisesti. Eikö parlamentaarisen hallintoneuvoston tehtäviin kuulukaan seurata monopolin toiminnan lainmukaisuutta?

Alko sijoittuu liiketaloudellisesti perustellusti suurimpien myymälöiden yhteyteen hyödyntämään suurimpia asiakasvirtoja. Näin se on luopunut alkoholin saatavuuden rajoittamisesta. Sijoittuminen aiheuttaa lähes poikkeuksetta kilpailullisen vääristymän lähellä olevien muiden myymälöiden osalta. Suurin haitta on kuitenkin ympäristössä olevien pienten valintamyymälöiden ja pienten supermarkettien ostovoiman menetys, mikä heikentää lähikauppaverkostoa.

Mari Kiviniemen hallituksessa pitää pystyä paljon nykyistä parempaan koordinaatioon eri ministeriöiden välillä.

Päivittäistavarakauppa ry julkistaa Nielsen Finland Oy:n tekemän selvityksen "Alkon myymälöiden vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin" lähiaikoina.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Osmo Laine, Päivittäistavarakauppa ry, p. 0500 448 986