GLOBALG.A.P-laatustandardista vilkasta keskustelua

Tiedote
19.4.2010

Päivittäistavarakauppa ry järjesti 15.4.2010 seminaarin, jossa käsiteltiin eurooppalaisten vähittäiskauppojen tarpeita palvelevaa GLOBALG.A.P-standardia (Good Agricultural Practice).

Kansainvälisten standardien etuna on erityisesti se, että ne ovat samat kaikissa maissa. Kansainvälisten laatukriteeristöjen kautta suomalaisella elintarviketuotannolla on väylä kansainvälisille markkinoille ja suomalaisella kuluttajalla on varmuus tietystä laadun perustasosta niin kotimaisten kuin tuontituotteidenkin osalta.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Osmo Laine kertoi, että
päivittäistavarakauppa on ollut vuodesta 1997 alkaen mukana elintarvikkeiden kansallisessa laatustrategiatyössä. Kotimaisen elintarvikkeen tärkein kilpailuetu on kuluttajan luottamus. Kauppa haluaisi myös tulevaisuudessa turvata kuluttajan luottamuksen kotimaisiin elintarvikkeisiin esimerkiksi GLOBALG.A.P-laatustandardin avulla.
- Kauppa itse vaatii omassa tuonnissaan alkutuotteiden tuotannon elintarviketurvallisuuden, ympäristövaikutusten sekä eläinten kohtelun ulkopuolista auditointia. Kotimainen elintarviketuotanto täyttää pääosin GLOBAG.A.P-standardin vaatimukset ja kotimainen tuotanto lisäisi entisestään uskottavuuttaan ja tuottavuuttaan ulkopuolisen auditoinnin avulla. Haluamme avata asiasta kotimaisen keskustelun, Laine sanoi.

GLOBALG.A.P:n toimitusjohtaja Kristian Moeller esitteli standardin toimintaa ja mahdollisuuksia. GLOBALG.A.P-standardi on tällä hetkellä käytössä yli 100 maassa ja 94 000 tilalla. Moeller kertoi, että standardin voi yhdistää jokaisen maan omiin laadunvarmennuskeinoihin.

Anne Piirainen Helsingin yliopistosta puhui laatujärjestelmistä vihannestuottajan näkökulmasta. Hän painotti, että GLOBALG.A.P-standardi on erittäin tärkeä etenkin viennin kannalta.
- Koska Suomessa ei ole otettu standardia käyttöön, peilaudumme viennin kannalta itäiseen suuntaan. Ostajat Euroopassa vaativat lähes poikkeuksetta GLOBALG.A.P-standardia. Siten suomalaiset tuottajat eivät pysty kilpailemaan kuin keskenään ja tuonnin kanssa, Piirainen totesi.

Erkki Rautio Puutarhaliitosta ja Kotimaiset Kasvikset ry:stä kertoi Suomessa jo käytössä olevasta puutarha- ja ruokaperuna-alan kansallisesta laadunvarmennusjärjestelmästä, Laatutarhaohjeistosta, joka on hänen mukaansa hyvin samanlainen kuin kansainväliset standardit.
- Tällä hetkellä Suomessa toimitaan hyvin pitkälti kotimaan markkinoilla. GLOBALG.A.P-standardin auditoinneista puuttuu neuvonnallisuus, joka meidän laadunvalvonnassamme on tiiviisti mukana. Kansainväliset standardit olisivat myös hieman raskaita pienille tiloille, joita Suomessa on paljon, hän kertoi.

Pirjo Kortesniemi Eläintautien Torjuntayhdistys ETT:stä toi esille sianlihatuotantoketjun laaduntarkkailua. Hän kertoi elinkeinon toimenpiteistä sikojen hyvinvoinnin todentamisessa ja esitteli Suomessa käytössä olevia sikaloiden ja nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmiä. Vuoden 2011 aikana on tavoitteena ottaa käyttöön uudet vastuullisen tuotannon kriteerit, joissa hyödynnetään uusia kansainvälisiä hyvinvoinnin arviointiin kehitettyjä mittareita.
- Suomessa ei ole virallisesti aiemmin määritelty mitä eläinten hyvinvoinnilla tarkoitetaan, eikä hyvinvoinnin luotettavaan arviointiin ole aiemmin ollut mittareita.

Jaana Kotro Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä kertoi MTT:n suunnittelemasta FinGap-standardista, ruokaketjun toimintatapojen ja lisäarvon konkretisoinnista ja viestinnästä. Hän kertoi, että FinGap-standardissa otettaisiin huomioon koko ruokaketju aina asiakasviestintään saakka, kun GLOBALG.A.P-standardi keskittyy tuotantoon.
- Standardit eivät missään nimessä ole ristiriidassa keskenään. Jos GLOBAG.A.P-standardia lähdetään tuomaan Suomeen, olisimme jo hyvällä alulla myös FinGap:n suhteen, hän totesi.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Osmo Laine, Päivittäistavarakauppa ry, p. 0500 448 986

Seminaarin esitykset (pdf)

Jaana Kotro

Kaupan GLOBALG.A.P. -laatustandardi on tällä hetkellä käytössä kaikissa Euroopan maissa lukuun ottamatta Suomea, Viroa ja Venäjää. Kuluttajien kannalta standardi varmistaa sen, että ruokatuotteiden alkutuotanto saavuttaa hyväksyttävän laatutason muun muassa ruoan turvallisuuden, ympäristökysymysten sekä eläinten hyvinvoinnin osalta. Suomalaiset kaupan yritykset hyödyntävät standardia elintarvikkeiden tuonnissa.