VIHREÄ KIRJA Biojätehuolto Euroopan Unionissa

European Commission
Directorate-general Environment
Unit G.4 - Sustainable production and consumption
B-1049 Brussels

SEK (2008) 2936

VIHREÄ KIRJA Biojätehuolto Euroopan Unionissa

Euroopan Unionin komissio on esittänyt toiveen saada palautetta kuulemismenettelyssä vihreästä kirjasta biojätehuollosta Euroopan Unionissa. Päivittäistavarakauppa ry (PTY) kiittää mahdollisuudesta esittää kannanottonsa otsikkoasiassa ja kunnioittaen esittää seuraavan.

Kysymys 1: Jätteen synnyn ehkäiseminen on etusijalla EU:n jätteiden käsittelyhierarkiassa. Millaisilla erityistoimilla voisi kokemuksenne perusteella parhaiten ehkäistä EU:n tasolla jätteen syntymistä?

PTY:n katsoo, että jätteiden synnyn ehkäisemistä voidaan parhaiten edistää alan toimijoiden ja elinkeinonharjoittajien omien toimenpiteiden ja mahdollisten tehostamiskäytäntöjen kautta. On huomioitava se, että jätteet ovat kustannuserä esimerkiksi kaupalle ja kauppa pyrkii mahdollisimman vähäisiin kokonaisjätemääriin ja biojätemääriin. Esimerkiksi PTY on laatinut energia- ja jäteohjeen jäsenyritystensä käyttöön, jolla nimenomaan pyritään tehostamaan jätehuoltoon liittyviä asioita ja ehkäisemään syntyvän jätteen määrää. Mahdollisia toimenpiteitä pohdittaessa, tulisi harkittavien toimenpiteiden olla toimijoille vapaaehtoisia eikä pakollisia ja lainsäädännön kautta toteutettavia.

PTY katsoo, että jätehierarkiaa sovellettaessa ja jätteiden syntymistä ehkäistäessä tulisi huomioida materiaalitalouden todelliset ympäristövaikutukset. Esimerkiksi materiaalina uudelleenkäytettävien juomapakkausten kierrätysjärjestelmät ovat ympäristöllisesti yhtä tehokkaita kuin uudelleentäytettävien juomapakkausten kierrätysjärjestelmät, joten näitä järjestelmiä ei tulisi asettaa lainsäädännöllisesti eri arvoiseen asemaan vain EU:n jätteiden käsittelyhierarkian vuoksi.

Kysymys 2: Aiheuttaisiko kaatopaikalle sijoitettavan biohajoavan jätteen sallitun määrän rajoittaminen EU:n kaatopaikkadirektiivissä vahvistettuja tavoitteita pidemmälle mielestänne hyötyä vai haittaa? Jos määrää olisi mielestänne aiheellista rajoittaa entisestään, olisiko sen tapahduttava koko EU:n tasolla vai olisiko asia jätettävä jäsenvaltioiden harkintavaltaan?

PTY:n katsoo, että kaatopaikalle sijoitettavan biohajoavan jätteen sallitun määrän rajoittaminen EU:n kaatopaikkadirektiivissä vahvistettuja tavoitteita pidemmälle aiheuttaa haittaa elinkeinonharjoittajille ja mahdollisesti lisää elinkeinonharjoittajien kannettavaksi tulevia kustannuksia sitä kautta, että biohajoava jäte on tällöin sijoitettava muualle kuin kaatopaikalle.

Mikäli biohajoavan jätteen sallittua määrää rajoitetaan EU:n kaatopaikkadirektiivissä vahvistettuja tavoitteita pidemmälle, on rajoitusten määräämisen harkinta jätettävä jäsenvaltioiden harkintavaltaan. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon EU:n jäsenvaltioiden erilaiset jätehuoltokäytännöt, jäsenvaltioiden erityispiirteet ja mahdolliset pitkät etäisyydet ja haja-alueasutus ja jäsenmaiden erilaiset ilmasto-olosuhteet.

Kysymys 3: Mitä kaatopaikkajätteestä erotellun biojätteen käsittelymenetelmiä haluaisitte ensisijaisesti kehitettävän, ja mitkä ovat mielestänne niiden tärkeimmät hyödyt? Uskotteko, että tällaisen jätteen käsittelymenetelmän valinnassa olisi käytettävä laajemmin ja johdonmukaisemmin elinkaariarviointia?

PTY toteaa, että on vaikeaa arvioida sitä, mitä yksittäistä järjestelmää/järjestelmiä tulisi kehittää. PTY toteaa, että biojätteen käsittelymenetelmien kehittämistä harkittaessa tulisi huomioida eri jäsenmaiden erilaiset olosuhteet ja mahdollisuudet biojätteiden käsittelyyn. Samoin tulee huomioida jäsenmaiden erilaiset ilmasto-olosuhteet ja mahdolliset kustannukset eri biojätteen käsittelymenetelmien yhteydessä.

Lisäksi eri jäsenmaiden kohdalla tulee huomioida mahdollisten haja-asutusalueiden ja pitkien etäisyyksien asema ja näiden erityispiirteiden huomioiminen. Esimerkiksi biojätteen pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat elinkeinonharjoittajille kustannuksia ja lisäävät päästöjä ilmakehään. Biojätteiden käsittelymenetelmiä koskevien ratkaisujen yhteydessä on huomioitava riittävällä tavalla myös se, että biojätteen käsittelyratkaisujen on mahdollistettava elinkeinonharjoittajille riittävä liikkumavara siinä suhteessa, ettei saada asettaa liiallisia rajoituksia sen suhteen, miten ja missä biojäte on käsiteltävä tai hyödynnettävä.

Jäsenvaltioiden on myös huolehdittava riittävän kattavan biojätehuoltoa koskevan laitosverkoston rakentamisesta, jotta biojätteiden eri käsittelymenetelmien kehittäminen ja käyttäminen tulevaisuudessa mahdollistuu.

EU:n sivutuoteasetus on esimerkki EU-tasoisesta lainsäädännöstä, jossa ei ole riittävästi huomioitu jäsenvaltioiden erilaisia biojätteen käsittelyn perusratkaisuja.

Kysymys 4: Uskotteko, että energian talteenotto biojätteestä voi osaltaan edistää merkittävästi kestävää luonnonvarojen hoitoa ja jätehuoltoa EU:ssa ja auttaa kestävällä tavalla saavuttamaan uusiutuvia energialähteitä koskevat EU:n tavoitteet, ja jos näin on, millä edellytyksillä?

PTY uskoo, että energian talteenotto biojätteestä voi osaltaan edistää merkittävästi kestävää luonnonvarojen hoitoa ja jätehuoltoa EU:ssa ja auttaa kestävällä tavalla saavuttamaan uusiutuvia energialähteitä koskevat EU:n tavoitteet. Vihreässä kirjassakin mainitun mukaisesti energian talteenoton ansiosta poltosta saadaan myös tuloja ja on selvää, että tämä kannustaa entistä tehokkaampaan jätehuoltoon ja biojätehuoltoon EU:ssa.

Kysymys 5: Onko mielestänne tarpeen edistää biojätteen kierrätystä (esim. kompostin tuotantoa tai kompostoidun aineksen käyttöä), ja jos näin on, millä tavoin? Miten voidaan saavuttaa synergia biojätteen kierrätyksen ja energian talteenoton välillä? Esittäkää tarvittava näyttö.

PTY:llä ei ole lausuttavaa kyseisen kohdan osalta.

Kysymys 6: Kompostin/lietteen käytön lisääminen:

- Olisiko laatuvaatimukset kompostille vahvistettava ainoastaan siltä osin kuin on kyseessä valmis tuote, vai myös huonompilaatuiselle kompostille, joka kuuluu edelleen jätelainsäädännön soveltamisalaan (esim. muiden kuin elintarviketuotantoon liittyvien käyttötarkoitusten osalta)?

- Olisiko aiheellista vahvistaa kompostin/lietteen käyttöä koskevat säännöt (esim. saastepitoisuuden raja-arvot kompostissa/lietteessä ja maassa, johon sitä levitetään)?

- Mitä saastuttavia aineita ja pitoisuuksia olisi käytettävä vaatimusten perusteina?

- Millä seikoilla voidaan perustella/arvostella sekajätteestä tuotetun kompostin/lietteen käyttöä?

PTY katsoo, että elintarviketurvallisuuden ja sisämarkkinakaupan esteettömän toiminnan kannalta on perusteltua, että elintarvikkeiden tuotantoon käytettävälle kompostille on EU:ssa laatuvaatimukset.

Kysymys 7: Onko olemassa esimerkkejä toiminnallisia vaatimuksia koskevan voimassa olevan lainsäädännön puutteista sellaisten laitosten osalta, jotka eivät kuulu IPPC-direktiivin soveltamisalaan, ja jos näin on, miten ongelma olisi ratkaistava?

PTY:llä ei ole lausuttavaa kyseisen kohdan osalta.

Kysymys 8: Mitkä ovat edellä mainittujen biojätteen käsittelymenetelmien edut ja haitat? Onko mielestänne olemassa lainsäädäntöön liittyviä esteitä näiden menetelmien hiomiselle ja käyttöön ottamiselle?

PTY katsoo edellä mainittujen biojätteen käsittelymenetelmien etuina esimerkiksi sen, että kaatopaikalle päätymisen sijasta biojätteet ohjautuvat esim. poltettavaksi ja energiana hyödynnettäväksi tai esimerkiksi kierrätykseen. Tällöin biojätteiden hyödyntäminen energiana ja energian talteenoton myötä myös tulojen saaminen biojätteistä on mahdollista.

Haittana PTY näkee mahdolliset investointikustannukset, mahdolliset pitkät kuljetuskustannukset biojätteiden viemisessä tiettyihin biojätteen käsittelylaitoksiin ja Suomen osalta varsinkin pitkät etäisyydet, kuljetuskustannukset ja haja-asutusalueiden aseman. Lisäksi PTY katsoo, että mahdollisia muutoksia tehtäessä elinkeinonharjoittajille tulee varata riittävästi siirtymäaikaa mahdollisten muutosten toteuttamiseksi.

Koska jäsenvaltioiden välillä on niin paljon eroavaisuuksia biojätteiden käsittelyssä ja jätehuollossa yleensäkin, PTY katsoo, että mahdolliset muutokset tulisi jättää jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten harkintavaltaan ja kansallisten viranomaisten päätettäväksi. Mahdollisia lainsäädäntötoimenpiteitä suunniteltaessa nämä seikat tulee huomioida

Kunnioittavasti

Päivittäistavarakauppa ry

Osmo Laine
toimitusjohtaja