Ministeri Sirkka-Liisa Anttila

 

Elintarviketalouden elinkeinot vastustavat hygieniaosaamistodistuksen määräaikaistamista

Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteilla elintarvikelain muutos mm. hygieniaosaamisen osalta. Vastustamme luonnoksen esitystä, jonka mukaan osaamistodistus eli ns. hygieniapassi olisi voimassa vain 10 vuotta myöntämispäivästä. Nyt todistukset ovat voimassa toistaiseksi.

Osaamistodistusta on hankittu varsin paljon eli yli 500 000 kpl. Tämä ei kerro hygieniapassin suosiosta toimialalla vaan siitä, että passia on hankittu viranomaisvaatimusten täyttämistä varten.

Katsomme, että passin uudistamisella ei ole vaikutusta Suomen elintarviketurvallisuuden tasoon eikä se anna toimialoille merkittävää lisäarvoa. Lisäksi uusintatestauksilla saadaan aikaan yrityksille lisäkustannuksia ja merkittävää lisätyötä.


Tarpeeton lain tavoitteiden kannalta

Hygieniapassin määräaikaistaminen on tarpeetonta riittävän elintarvikehygieenisen osoittamisen kannalta. Hygieniapassi on osa työhön perehdyttämistä ja omavalvonnan puitteissa annettavaa lisäkoulutusta. Vuokratyövoiman käytön vuoksi tämä on osa yritysten jokapäiväistä arkea. Jos työntekijä siirtyy työnantajan palveluksesta toiselle, uusi työnantaja joutuu selvittämään työntekijän hygieniaosaamistason ja tarvittaessa täydentämään sitä vastaamaan toiminnassa vaadittavaa tasoa. Sinälläänhän normaalit elintarvikehygieeniset käytännöt ja toiminnot pysyvät samoina. Perusteltuna saattaisi olla uusintatestauksen suorittaminen tilanteessa, jossa pitkään alalta poissa ollut palaa elintarvikehygieenistä osaamista edellyttäviin tehtäviin.


Lisäksi toimialat ovat panostaneet viime vuosina omavalvonnan kehittämiseen vahvasti. Sekä kaupan alalla että ravitsemisalalla on tehty omavalvontaohjeistukset toimialojen yritysten käyttöön vahvistamaan edelleen elintarvikehygieenistä osaamista.
 

Aiheuttaa kustannuksia ja lisätyötä

Hygieniapassin määräaikaistaminen tarkoittaa uutta testiä kaikille osaamistodistuksen omaaville, olipa se saatu testin tai alan tutkintoon sisältyvän hygieniaosaamisen osoittamisen kautta. Työnantaja vastaa uusintatestin kustannuksista. Pienillä ravintola-alan yrityksillä ei ole omia osaamistestaajia vaan testi hankitaan ulkopuoliselta osaamistestaajalta tai testausorganisaatiolta. Hinnat vaihtelevat 15-80 euron välillä. (Esim. Ravintolakoulu Perho: hygieniaosaamistestin hinta on 50 € ja koulutus testiä varten samoin 50 €. Hinta vastaa muiden samalla alueella toimivien koulutusorganisaatioiden hintoja.)

Isoimmilla ravintola-alan yrityksillä ovat omat osaamistestaajat ja niiden kohdalla kustannukset muodostuvat testaajien ja testattavien palkkakuluista ja koulutuskuluista sekä osaamistodistuksen hankkimisesta aiheutuvista kuluista.

Kaupan alalla osaamistestit ostetaan yleisesti joko kaupan omilta koulutusorganisaatioilta (hinnat noin 15 €-55 €) tai muilta oppilaitoksilta, opistoilta tai yksittäisiltä testaajilta markkinahintaan. Osalla kaupan yrityksistä on myös omia osaamistestaajia. 

Lisätyötä aiheuttaa hygieniapassin voimassaoloajan seuranta ja uusintatestien organisoiminen. Palkkauskuluja ovat menetetty työajan palkka, sijaisen palkkaamisesta aiheutuvat kulut sekä matkakulut.

Kokonaiskustannusten määräksi arvioidaan ravitsemisalalla noin 2 miljoonaa euroa kertakustannuksena laskettuna. Kaupan alalla kokonaiskustannukset ovat noin 1,65 miljoonaa euroa.
 

Säännöstö monimutkainen ja muuttuu usein


Elintarvikehygieniaosaamista koskevia säännöksiä on muutettu usein lyhyellä aikavälillä. Vanhimmat hygieniapassit ovat vasta kuusi vuotta vanhoja. Elintarvikesäännöstön monimutkaisuuden ja yksityiskohtaisuuden vuoksi säännösten seuraaminen on raskasta eikä aina ole varmaa, että tieto tavoittaa pienimmätkin yritykset. Säännösten jatkuva muuttuminen lisää pk-yritysten hallinnollista taakkaa.




Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry                        Päivittäistavarakauppa ry